sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Vodkaturisti VS300

Sunnuntai klo 9.55 jotain aikaa, Novotel elää  12.25 hetkeä.


Violentti eksremismi on ilmeisesti iskemässä tänne koska tämä lentokentän kupeessa keskellä ei mitään oleva hotellialue on vartioitu ja aidattu korkealla verkkoaidalla. Alueelle tullessa auton check point. Hotellin pihaan ajaessa auton perusteellinen tarkastus, moottoritila, pohja jne. Hotellin ovella samanlainen turvatarkastus kuin lentokentällä.


Ensivaikutelmalta hotelli on juuri niitä joihin ei kannata mennä. Rahat menee mutta mikään ei toimi, kun väkeä on liikaa tekemässä. Ovella siis minua auttamassa kolme virkailijaa, yksi passia varten, yksi lentolaukulle ja yksi pikkurepulle. Passi meni, tavaroista en luopunut. Virkailija siis kantoi passia sen kaksi metriä, voidakseen ojentaa sen tiskin takana olevalle virkailijalle, joka ojensi sen sille, joka kirjasi sisään. Sitten ohjattiin kahden hengen voimin hissiin (olis ollut se reppu ja lentolaukku). Ilmeisesti aavistivat, että tippiä ei tule, joten huoneeseen asti seurasi vain yksi.


En muistanut selvittä Opetushallitusken tippipolitiikkaa, joten jäivät raukat kokonaan ilman. Intiassahan homma toimii yleensä niin, että valitaan yksi luottopalvelija, joka saa kantaa sen laukun huoneeseen, ja tipataan sitä aluksi huomattavan suurella summalla, jonka ansiosta se käöy puolen tunnin välein kysymässä josko jotain tarvittaisiin - näin kaikki tarpeellinen saippua, vessapaperi, sähkö, lämmitin/viilennin, vesipullot, pyykki yms hoituu heti kättelyssä ja sitten voi ruveta neuvottelemaan kuljetuksia yms. Kun en antanut tippiä niin saan olla rauhassa koko reissun. Voi myös olla että huonepalvelusta ei tule ruokaa, vaikka tilaisin - sitä en huomannut ajatella kun valitsin tämän tipittömän moukkalinjan. Ei kyllä olisi varaakaan tipata tämän hotellin taksoihin sopivaa. Mikä onkin ongelma ruokailun suhteen, koska koko alueella ei ole muuta kuin hotelleja. Yhden aterian isot tipit varmaan pakko maksaa ennen konferenssiruokintaan pääsyä.


Loppujen lopuksi täällä siis vain tuntia myöhemmin kuin alkuperäisellä lennolla, vaikka mutkia riitti matkaan. Lontoon lennolla tulivat kertomaan, että lentoyhtiö on buukannut minulle toisen firman lennon vielä samalle illalle. Sain paperinpalan, jossa oli e-lipun numerosarja ja ohjeen kysyä sitä jostain. Ei siis lennon lähtöaikaa, ei numeroa ei mitään. Lento laskeutui siten, että alkuperäiseenkin olisi voinut ehtiä, joten järkeilin, että katson taulusta ja menen siihen Delhin lentoon, jossa vielä boarding auki. Taulu näytti Delhi terminaali 4, joten juoksin sinne, tai bussiluukulle asti. Bussimatkaa kolmosesta neloseen olikin sitten 20min, päälle turvatarkastusjonotus, laukun perusteellinen tutkinta, joten kello oli sata ja lento varmasti lähtenyt. Menin lähimmälle transfertiskille paperilappuni kanssa kyselemään uutta lentolippua. Pyörittelivät päitään. Lopulta kiltti airfrancen nuori nainen suostui soittamaan ohjeita jostakin, ja osasikin kertoa, että ihan väärä terminaali, olisi olut se mistä tulin, mutta nyt sinne ei enää ehdi ja pitää mennä terminaaliin viisi, josta joku roudaa hotellille ja selvittää miten matka jatkuisi. Sen verran harmitti, että ajattelin kuitenkin mennä ensin sinne oikealle portille haukkumaan huonoista ohjeista. Bussi ajoikin takaisin oikotietä, vain 12min, jonoton turvatarkastus (tosin laukun läpikatselmus jälleen) ja virginatlanticin tiski suoraan edessä. Onneksi en suoraan aloittanut palautekeskustelua, vaan annoin se numerosarjalappusen ja tuossa tuokiossa, kun ruumaan menevää tavaraa ei ollut, virkailijasetä olikin selvittänyt minut lennolle, joka oli jo lähtövalmis. Juoksin lupaukseni mukaisesti koko melkein kilometrin koneeseen, puolimatkassa oli oikein kirittäjä antamassa radiopuhelimella juoksun väliaikatietoja koneeseen.


Tuli juostua vuoden kuntoilut, läpimärkänä ja tärisevänä pääsin oikealle paikalle ja sain soitettua Delhiin hotelliin informatiivisen puhelun "This is me, my flight has been changed, please the pick up service....sorry I don't know the arrival time.... no I don't know the flight number... " Onneksi vierusmatkustaja pelasti ja kertoi hotelliin VS300-lennon tiedot ja matkaelämä asettui raiteilleen.  Sitten päästäänkin siihen vodkaturistikohtaan. Leffa, peitto, ruoka ja punaviini. Ja vähän vino pöytä ja eläväinen edessäistuja. Vaaleat matkahousut saivat kunnon kaadon. Onneksi oli mielessä Sirkun pettämätön marttaohje, punaviini lähtee vodkalla, sitä paremmin mitä nopeammin ja enemmän kaataa tahran päälle. Koneen takaa pikaisesti minismirnoff ja vessaan. Varsin hyvin lähti punaviini, mutta en tullut ajatelleeksi, että se vodkassa uitettu housun osa tuoksui aika vahvasti ennen kuivumistaan. Pakenin paikalta unten maille, herätessä oli melkein Delhi ja kuivat melkein tahrattomat housut.


Huoneeseen päästyä sen verran nuhruinen olo, että iski reppureissaajan rutiinit - äkkiä suihkuun ja kaikki hikiset vaatteet mukaan. Olen siis perustanut Novotel Self Laundryn, toivottavasti kuivavat pian ettei siivooja näe ja laskuta OPH:n luottokorttia kylppärin luvattomasta käytöstä pyykkitupana. Kortilta otettiin huoneen laskun lisäksi varaus mahdollisten incidenttien katteeksi. Tämän hotellin standardeilla pyykit voi olla  incident. Tai sitten täällä ei tiedetä mitä pyykit on koska tuskin nämä vieraat tai edes tämän paikan työntekijätkään itse pyykkejään käsittelee.


Vielä kun saisi tämän huoneen ilmastoinnin uskomaan, että en halua 21 vaan 24 astetta ettei tarvitse tässä läppärisohvannurkassa palella.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti